Katajanokan toiseksi vanhin kerrostalo oli alunperin palatsimainen uusrenessanssitalo.
Matalat sivurakennukset rakennettiin heti talon pääosan jälkeen ja purettiin korotuksen ja laajennuksen yhteydessä. Talon pääosasta hyödynnettiin runko, mutta julkisivun ikkuna-aukotus uusittiin täysin.
Arkkitehdit, Lars Sonck eturintamassa, luopuivat 1910-luvun alkuun mennessä vapautuneista ja romanttisista julkisivuista. Tilalle tuli raskassoutuinen monumentaalisuus, joka oli monessa mielessä modernin jugendin vastakohta.
Valokuvassa 1880- ja 90-lukujen vaihteesta Rahapajankatu 3 on vielä kolmen kerroksen asussaan
mataline sivurakennuksineen.
Katajanokalle tunnusomaisimmat jugend-korttelit ovat vielä rakentamatta.
Kuvassa näkyy myös Katajanokan vanhin asuinkerrostalo Satamakatu 9.