Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo valmistui Helsingin keskustaan vuonna 1971 ja sen lisärakennus vuonna 1975. Rakennuksen sijainti perustuu Aallon 1960-luvulla tekemiin Helsingin keskustasuunnitelmiin.
Keskeinen elementti Finlandia-talon arkkitehtuurissa on tornimainen osa, jossa on vino katto. Tavoitteena oli jättää tyhjä kaiuntatila konserttisalin yläpuolelle hyvän akustiikan takaamiseksi.
Kongressisiiven aaltomainen muoto antaa rakennukselle voimakkaan identiteetin. Rakennus noudattelee maaston muotoja ja istuu paikkaansa kauniisti. Ulko- ja sisäpinnoissa käytetty marmori viittaa Aallon innoituksen lähteeseen, Välimeren maiden kulttuuriin. Inspiraatio näkyy myös aula- ja lämpiötilojen, Plazan suunnittelussa: siitä on pyritty tekemään valoisa, ihmisiä kokoava paikka.
Finlandia-talo on huikea kokonaisuus, jonka yksityiskotien suunnittelussa näkyy arkkitehdin pitkä kokemus. Sisustus huonekaluineen ja valaisimineen suunniteltiin huolellisesti kokonaisuuteen sopivaksi. Alvar Aallon taiteellinen työ perustuu ajatukseen, jonka mukaan arkkitehtuurin on oltava taustana ihmiselle. Finlandia-talon arkkitehtuuri ei pyrikään hätkähdyttämään, vaan luomaan harmoniset puitteet musiikille ja ihmisille.