Avainsana: 3.9.

Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä. Lähde mukaan kierrokselle Outi Turpeisen (Manager, Public art) kanssa ja tutustu tarkemmin Aalto-yliopiston julkisen taiteen kokoelmiin…

Katajanokan Laituri on merellisen Helsingin kansallismaisemaan sijoittuva massiivipuurakenteinen toimitilarakennus, johon sijoittuu mm. Stora Enson pääkonttori ja Solo Sokos Hotel Pier 4. Katajanokan rantarivistön ensimmäisenä uudisrakennuksena se aloittaa ennen suljetun satama-alueen vaiheittaisen avautumisen kaupunkilaisten käyttöön. Rakennuksesta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtuurikutsukilpailu vuonna 2020, ja se valmistui 2024. Rakennuksen omistaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Rakennuksen tavoitteena on ollut näyttää suuntaa…

Leikkipuisto Ruoholahden peruskorjauksen ideana on tiettävästi maailman ensimmäinen tietokoneteemainen leikkipuisto, jossa jo pienet lapset voivat uppoutua tietokoneiden maailmaan – ilman konetta, leikkien ja puuhaten. Uudenlainen teemaleikkipuisto ammentaa Helsingin vahvasta leikkipuistokulttuurista tuoden siihen ripauksen tarinallista teknologia-ajattelua. Teemaleikkipuiston tavoitteena on tuoda teknologiasta lähestyttävämpää, leikkisämpää ja tutumpaa. Leikkipuiston kohokohtana ovat tietokoneteemaiset erikoisleikkivälineet, jotka on suunniteltu ja toteutettu kirjailija-kuvittaja…

Strömbergin puisto ja Puropuistikko on vehreä ja kaupunkikuvallisesti merkittävä kaupunginosapuistokokonaisuus, jonka läpi virtaa Helsingin toiseksi suurin virtavesi ja luontoarvoiltaan merkittävä kaupunkipuro Mätäjoki. Strömbergin puistossa Mätäjoki muodostaa yhden Etelä Suomen näyttävimmistä kaupunkiputouksista, joka antaa puistolle omaleimaisen ja tunnistettavan ilmeen. Puiston kunnostus suunniteltiin kohteen luontoarvot ja ominaispiirteet huomioiden ja niitä vahvistaen. Puiston suunnittelun tärkeimpänä lähtökohtana oli merivaelteisen…

Miten uuden kaupunginosan ulkotilat syntyvät? Miten luoda viihtyisää urbaania kaupunkiympäristöä? Kalasatama on yksi Helsingin suurimpia uusia kaupunginosia ja sen rakentaminen jatkuu 2030-luvun loppupuolelle. Kierroksella pääset tutustumaan kävellen Kalasatamanpuistoon ja Puistokansi Brygaan, jotka ovat osa Kalasataman keskeisten ulkotilojen sarjaa. Kokonaisuuden punainen lanka ja pääteema heijastaa Kalasataman menneisyyttä saaristona ja teollisena satamaympäristönä. Suunnittelun tavoitteena oli luoda maisema-arkkitehtuurin…

Tervetuloa jännittävälle kierrokselle Suomen ensimmäiseen psykiatriseen sairaalaan! Lapinlahden vanha ja hyvin kaunis, arkkitehti C. L. Engelin suunnittelema sairaala Helsingin Ruoholahdessa on nykyään taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskus Lapinlahden Lähde, mutta millainen paikka oli 1800-luvulla? Pääsemme kierroksella kuulemaan tarinoita ja kurkistamaan moniin osiin sairaalaa, vanhoille käytäville ja poikkeuksellisesti myös kolkkiin, jotka ovat normaalisti (ja myös…

Sijainnin ja tilaohjelman välinen dynamiikka luo puitteet rakennuksen suunnittelulle. Kolmen itsenäisen kerroksen välinen yhteys on suunnitelman kantava ajatus. Kirjaston edessä sijaitseva Kansalaistori jatkuu lasijulkisivun sisäpuolelle yhdistyen pohjakerroksen yleisötilojen sarjaan. Kerroksesta muodostuu vilkas, jatkuvasti elävä tila. Perinteinen kirjastotunnelma löytyy yläkerrasta. Siellä voi viettää rauhallisen tuokion hektisen kaupunkikeskustan yläpuolella, avoimien puisto- ja kaupunkinäkymien äärellä. Näitä kahta toisiaan…

Alusta-paviljonki on käytännön teko luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja poeettinen esitys luonnon ja kulttuurin yhteen kietoutumisesta. Se on esimerkki arkkitehtuurista, joka tukee ihmisten ja ei-inhimillisten eläinten hyvinvointia. Se koostuu pölyttäjäystävällisestä niitystä sekä savesta eri muodoissaan. Se toimii ympäristökeskustelun alustana sekä materiaalisuutensa ja moniaistisen kokemuksensa kautta että siellä järjestettävien tapahtumien kautta. 2022-2024 Alusta sijaitsi Helsingissä Arkkitehtuuri- ja…

Hankkeessa korjattiin 1890-luvulla rakennettu entisen Katajanokan vankilan huoltorakennus asumiskäyttöön. Rakennuksessa on viisi kaksikerroksista, kivetylle pihalle avautuvaa asuntoa. Asemakaavassa suojeltu rakennus kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja on osa Katajanokan vanhaa vankilarakennuksen kokonaisuutta. Suunnittelua tehtiin yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Lähtökohtana ovat olleet rakennushistorialliset arvot, aikakaudelle ominainen materiaalien rouheus sekä rakennuksen luonteva liittyminen ympäristöönsä käyttötarkoituksen muuttuessa. SOHA on…

Arkkitehti Matti Hakuri suunnitteli kuvanveistäjä Kalervo Kalliolle ja hänen perheelleen ateljeetalon, joka valmistui Helsingin Munkkiniemeen vuonna 1958. Nykyisin ateljeetalossa on työhuoneita ja kaksi asuntoa. Ateljeetalossa työskentelee tällä hetkellä kuusi kuvataiteilijaa ja yksi äänitaiteilija/muusikko. Kalervo Kallion Ateljeetalosäätiö osti kiinteistön Kallion perikunnalta vuonna 1974 kuvataiteilijoiden käyttöön peruspääomallaan, jonka opetusministeriö oli myöntänyt sille. Vuoden 2024 lopussa Kalervo Kallion…

Tapiolan kirkko valmistui 1965, ja sitä laajennettiin 1992. Arkkitehtinä oli professori Aarno Ruusuvuori, joka valittiin kutsukilpailun kautta. Ruusuvuoren kilpailutyö oli nimeltään ”Pyhät puut”. Koska kirkon tonttia ympäröivät korkeat valkoiset tornitalot, joiden kanssa kirkkorakennuksen on vaikea kilpailla, oli arkkitehdin näkemyksenä tehdä rakennuksesta tumma varjo mäntymetsikköön. Rakennus on yksi Tapiolan keskustan 1900-luvun modernia arkkitehtuuria edustavista asemakaavalla suojelluista…

Arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema ja vuonna 1967 valmistunut Helsingin kaupunginteatteri on suomalaisen modernismin merkkiteos, joka sijaitsee Eläintarhanlahden puistomaisemassa ja on suojeltua kulttuuriympäristöä. Maastoon vertikaalisesti ja horisontaalisesti maastoutuva teatterirakennus tunnetaan erityisesti valkoisista keramiikkalaatalla verhoilluista julkisivuistaan sekä laajoista lasipinnoistaan. Suunnitelma pohjautuu Timo Penttilän ja Kari Virran voittomaan ”Arlecchino”-kilpailuehdotukseen vuosilta 1960–1961. Helsingin Kaupunginteatteri on Suomen suurin ja monipuolisin…

Kauklahden kappelin suunnittelussa haluttiin säilyttää tontin avokalliomuodostelmat ja puistomainen luonne. Rakennus on suhteellisen yksinkertainen, jotta se ei varasta huomiota liikaa. Vesikatto muodostuu useasta eri korkuisesta tasakatosta. Rinnetontti on huomioitu suunnittelussa niin, että korkeammat tilat sijoittuvat alarinteen puoleiselle sivulle ja matalammat tilat ylärinteen puolelle, missä on myös sisääntulo. Kappeli on valmistunut asuntomessuille, jotka olivat aikanaan Kauklahdessa.…

Olarin kirkossa on perinteisten kirkkojen basilikamuoto halkaistu keskeltä päälaivaa. Basilikasta on otettu vain toinen puoli. Kirkkosalin korkein kohta ei ole keskellä salia, vaan toisella pitkällä sivulla. Olarin kirkko muistuttaa perinteistä bastionia, mutta samalla se rikkoo tradition monella tavalla. Kirkkosali suuntautuu aluksi kohti saarnastuolia, kunnes se puolivälissä kääntyy osittain kohti alttaria. Tila ja valon eläminen tilassa…

Espoonlahden kirkko on arkkitehtien Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema. Vuonna 1980 valmistunutta kirkkoa pidetään merkittävänä sekä ulkoarkkitehtuurinsa että sisätilojensa osalta. Julkisivumateriaaleina on betonia ja kuparipeltipaneelia. Sisätiloissa on käytetty luonnonkiveä. Korkea kirkkosali nousee ympäristöstään veistoksellisena maamerkkinä. Kirkon kokonaispinta-ala on noin 2400 neliömetriä. Kirkon suunnittelussa pyrittiin yksilöllisyyteen ja elävyyteen sekä kodikkuuteen mutta myös hartaaseen tunnelmaan. Arkkitehdit pyrkivät…

Etu-Töölön asemakaavakilpailu lähti liikkeelle arkkitehti Lars Sonckin taistelukirjoituksesta masentavaa kaupunkisuunnittelua vastaan. Useiden vaiheiden ja muiden suunnittelijoiden osallistuttua prosessiin, kaava hyväksyttiin lopullisesti vuonna 1906. Kaavaa eivät toteuttaneet muutama suuri rakennusliike, vaan nykyaikaan verrattuna huomattavasti joustavampi ja ketterämpi rakentamisen muoto: taloyhtiöt itse ryhmärakennuttajina. Taloyhtiöt, yksityiset sijoittajat, ammattiyhdistykset ja virkamiesyhteisöt huusivat Helsingin kaupungin julkisissa tonttihuutokaupoissa Etu-Töölön tontti kerrallaan…

Verkkosaaren Artus avaa ovensa yleisölle tutustumaan loft-asumiseen ja tilaan, joka ei määrää elämää valmiiksi vaan antaa asukkaalle vapauden rakentaa siitä omannäköisensä. Tapahtuman teemana on Vapaus tilassa – Free Space. Kierroksella yleisö pääsee näkemään sekä raakavalmiita loft-asuntoja että valmiita, yksilöllisesti toteutettuja koteja. Näin sama lähtökohta avautuu konkreettisesti sekä mahdollisuutena että valmiina asumisratkaisuna. Loftin ytimessä on ajatus…