2025

Finlandia-talo on yksi Helsingin tärkeimmistä arkkitehtonisista nähtävyyksistä. Heinäkuussa 2026 Finlandia-talo lisättiin Unescon maailmanperintölistalle osana Aalto Works -kokonaisuutta. Finlandia-talo täydentää ympäröivää Töölönlahden puistoa muodostaen lähes rikkoutumattoman kokonaisuuden ympäröivän luonnon kanssa. Futuristinen ilme ei ole kadottanut viehätystään vuosikymmenten saatossa. Julkisivun valkoinen Carraran marmori ja sille kontrastin luova musta graniitti tekevät siitä yhden Helsingin kauneimmista rakennuksista. Rakennus sai…

Arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema Hanasaaren B-voimalaitos aloitti toimintansa vuonna 1974. Lähes 50-vuotiaasta rakennuksesta on tullut helsinkiläisille hyvin tuttu maamerkki. Kaupungin omistama energiayhtiö Helen lopetti toimintansa Hanasaaren hiilivoimalaitoksessa vuonna 2023. Opastetuilla kierroksilla tutustutaan alueen rakennuksiin ja historiaan. Voimalaitosrakennuksen suunnittelu perustuu Timo Penttilän luomaan moduulijärjestelmään. Arkkitehti on levittänyt voimala-alueelle 112×195 ruutupaperin ja järjestänyt sen mukaan insinöörien suunnitteleman…

Rakennus on senioreille tarkoitettu asuinkerrostalo Helsingin Laaksossa. Gullkronan liittyy olevaan Folkhälsanin rakennukseen, Seniorhusetiin, yhdyskäytävän kautta. Rakennuksesta järjestettiin arkkitehtuurikutsukilpailu vuonna 2012. Suunnittelu jatkui 2014 eri tilaohjelmalla ja rakennus valmistui useiden muutosvaiheiden jälkeen lokakuussa 2018. Rakennus käsittää 84 asuntoa asukkaille > 55 vuotta. Kaikki asunnot soveltuvat liikkumiseen apuvälineitä tarvitseville henkilöille. Lähtökohtana on ollut että asukas voi asua…

Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä. Lähde mukaan kierrokselle Outi Turpeisen (Manager, Public art) kanssa ja tutustu tarkemmin Aalto-yliopiston julkisen taiteen kokoelmiin…

Verstas Arkkitehtien suunnittelema kampuskortteli on Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun sekä Kauppakorkeakoulun koti yliopiston pääkampuksella Otaniemessä, Espoossa. Kampuskorttelin suunnittelun keskeinen ajatus on yhdessä tekeminen. Väre (Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päärakennus) ja Kauppakorkeakoulun päärakennus toimivat saman katon alla, mikä on kansainvälisestikin poikkeuksellinen ratkaisu. Kierroksella tutustutaan Väreeseen, jossa opetuksen, itseopiskelun sekä eri taiteen ja suunnittelun alojen tilat…

Katajanokan Laituri on merellisen Helsingin kansallismaisemaan sijoittuva massiivipuurakenteinen toimitilarakennus, johon sijoittuu mm. Stora Enson pääkonttori ja Solo Sokos Hotel Pier 4. Katajanokan rantarivistön ensimmäisenä uudisrakennuksena se aloittaa ennen suljetun satama-alueen vaiheittaisen avautumisen kaupunkilaisten käyttöön. Rakennuksesta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtuurikutsukilpailu vuonna 2020, ja se valmistui 2024. Rakennuksen omistaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Rakennuksen tavoitteena on ollut näyttää suuntaa…

Kuninkaantammen asuinalueen rakentaminen käynnistettiin vuonna 2013. Uusi kaupunginosa on Helsingin ja koko Suomen hulevesien käsittelyn pilottikohde. Alueella on kehitetty ja kokeiltu erilaisia hulevesien määrällisen ja laadullisen hallinnan menetelmiä niin tonteilla kuin myös kaduilla ja puistoissa. Tavoittena on ollut hyödyntää hulevesiä ja johtaa ne mahdollisimman puhtaana vastaanottavaan vesistöön. Hulevesien puhdistusta ja menetelmiä on seurattu ja niitä…

Hyväntoivonpuiston eteläosa muodostaa yhdessä Hyväntoivonpuiston pohjoisosan kanssa kilometrin pituisen kortteleiden rajaaman toiminnallisen puistovyöhykkeen, joka on rakennettu entiselle satamakentälle. Graafiselta ilmeeltään Hyväntoivonpuiston eteläosan maastonmuotoilu ja taiteilija Laura Könösen tummista suurikokoisista kivistä ja sinisistä kaarevista maalipinnoista muodostuva taideteos ”Ei taivasta rajana” kuvastaa taivaalta tipahtaneita säröileviä kappaleita. Maastoon ikään kuin leikatut pinnat jatkavat teosten muotokieltä ja mahdollistavat oleskelun…

Leikkipuisto Ruoholahden peruskorjauksen ideana on tiettävästi maailman ensimmäinen tietokoneteemainen leikkipuisto, jossa jo pienet lapset voivat uppoutua tietokoneiden maailmaan – ilman konetta, leikkien ja puuhaten. Uudenlainen teemaleikkipuisto ammentaa Helsingin vahvasta leikkipuistokulttuurista tuoden siihen ripauksen tarinallista teknologia-ajattelua. Teemaleikkipuiston tavoitteena on tuoda teknologiasta lähestyttävämpää, leikkisämpää ja tutumpaa. Leikkipuiston kohokohtana ovat tietokoneteemaiset erikoisleikkivälineet, jotka on suunniteltu ja toteutettu kirjailija-kuvittaja…

As. Oy Helsingin Ambra sijaitsee Jätkäsaaressa Saukonpaadenpuiston äärellä. Talon terassoituva muoto mahdollistaa useissa kodeissa näkymät suoraan kohti puistomaisemia ja merta. Rakennuksen tunnistettava herkullisen punertava meripihkasta insipiraationsa saava sävy korostaa rakennuksen muotoa ja tekee monimuotoisesta kokonaisuudesta yhtenäisen. Kerroksia rakennuksessa on korkeimmillaan kymmenen ja kodit jakautuvat porrastetusti asuinkerroksiin 2–10. Erityistä talossa ovat sen porrasmaisilla tasanteilla olevat 22…

Strömbergin puisto ja Puropuistikko on vehreä ja kaupunkikuvallisesti merkittävä kaupunginosapuistokokonaisuus, jonka läpi virtaa Helsingin toiseksi suurin virtavesi ja luontoarvoiltaan merkittävä kaupunkipuro Mätäjoki. Strömbergin puistossa Mätäjoki muodostaa yhden Etelä Suomen näyttävimmistä kaupunkiputouksista, joka antaa puistolle omaleimaisen ja tunnistettavan ilmeen. Puiston kunnostus suunniteltiin kohteen luontoarvot ja ominaispiirteet huomioiden ja niitä vahvistaen. Puiston suunnittelun tärkeimpänä lähtökohtana oli merivaelteisen…

Miten uuden kaupunginosan ulkotilat syntyvät? Miten luoda viihtyisää urbaania kaupunkiympäristöä? Kalasatama on yksi Helsingin suurimpia uusia kaupunginosia ja sen rakentaminen jatkuu 2030-luvun loppupuolelle. Kierroksella pääset tutustumaan kävellen Kalasatamanpuistoon ja Puistokansi Brygaan, jotka ovat osa Kalasataman keskeisten ulkotilojen sarjaa. Kokonaisuuden punainen lanka ja pääteema heijastaa Kalasataman menneisyyttä saaristona ja teollisena satamaympäristönä. Suunnittelun tavoitteena oli luoda maisema-arkkitehtuurin…

Vuonna 1961 valmistunut Tapiolan Keskustorni on yksi Tapiolan tunnetuimmista maamerkeistä ja keskeinen osa arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemaa puutarhakaupungin keskustaa. Vuonna 2026 alkavassa peruskorjauksessa Keskustorni uudistetaan perusteellisesti moderneiksi ja joustaviksi toimitiloiksi alkuperäisen rakennuksen arkkitehtonista henkeä kunnioittaen.

Hankkeessa korjattiin 1890-luvulla rakennettu entisen Katajanokan vankilan huoltorakennus asumiskäyttöön. Rakennuksessa on viisi kaksikerroksista, kivetylle pihalle avautuvaa asuntoa. Asemakaavassa suojeltu rakennus kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja on osa Katajanokan vanhaa vankilarakennuksen kokonaisuutta. Suunnittelua tehtiin yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Lähtökohtana ovat olleet rakennushistorialliset arvot, aikakaudelle ominainen materiaalien rouheus sekä rakennuksen luonteva liittyminen ympäristöönsä käyttötarkoituksen muuttuessa. SOHA on…

Arkkitehti Matti Hakuri suunnitteli kuvanveistäjä Kalervo Kalliolle ja hänen perheelleen ateljeetalon, joka valmistui Helsingin Munkkiniemeen vuonna 1958. Nykyisin ateljeetalossa on työhuoneita ja kaksi asuntoa. Ateljeetalossa työskentelee tällä hetkellä kuusi kuvataiteilijaa ja yksi äänitaiteilija/muusikko. Kalervo Kallion Ateljeetalosäätiö osti kiinteistön Kallion perikunnalta vuonna 1974 kuvataiteilijoiden käyttöön peruspääomallaan, jonka opetusministeriö oli myöntänyt sille. Vuoden 2024 lopussa Kalervo Kallion…

Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema vuonna 1919 käyttöön otettu Helsingin päärautatieasema on ikoninen maamerkki kaupungin ytimessä. VR-Yhtymä Oy käynnisti vuonna 2018 kehityshankkeen Helsingin päärautatieaseman uudistamiseksi. Kehityshankkeen tavoitteena oli tehdä asemasta entistä palvelevampi käyttäjilleen, toteuttaa rakennuksen edellyttämät peruskorjaukset sekä parantaa aseman ja sen ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena oli myös monipuolistaa palveluita siten, että tiloihin tultaisiin viihtymään…

Tapiolan kirkko valmistui 1965, ja sitä laajennettiin 1992. Arkkitehtinä oli professori Aarno Ruusuvuori, joka valittiin kutsukilpailun kautta. Ruusuvuoren kilpailutyö oli nimeltään ”Pyhät puut”. Koska kirkon tonttia ympäröivät korkeat valkoiset tornitalot, joiden kanssa kirkkorakennuksen on vaikea kilpailla, oli arkkitehdin näkemyksenä tehdä rakennuksesta tumma varjo mäntymetsikköön. Rakennus on yksi Tapiolan keskustan 1900-luvun modernia arkkitehtuuria edustavista asemakaavalla suojelluista…

Vuonna 2003 Helsingin kaupunki ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA järjestivät Puinen kaupunkikylä -suunnittelukilpailun, jonka voitti Arkkitehtityöhuone Artto-Palo-Rossi-Tikka ehdotuksella ”Urbis”. Alue kaavoitettiin voittaneen ehdotuksen pohjalta arkkitehti Aaro Artton ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä. Kaava vahvistettiin vuonna 2007, ja rakentaminen aloitettiin vuoden 2010 alussa. Vanhojen suomalaisten puukaupunkien inspiroima tiivis-matala asuinalue on nyt kokonaisuudessaan valmistunut. Alueella on vuokra-asuntoja, pienkerrostaloja sekä…

Pasilan peruskoulu sijoittuu keskeisesti Keski-Pasilan ratapihakortteleiden uuteen, tiiviiseen ja urbaaniin kaupunkirakenteeseen rinnetontille. Koulurakennusta ympäröivät kaupunkimaiset puistot sekä vilkas Tulistimenkatu. Monikerroksinen rakennus on vahvasti läsnä kaupunkikuvassa joka puolelta lähestyessä. Tunnistettava ja yhteen kokoava julkinen rakennus kytkeytyy ratapiha-alueen historiaan rakennusmateriaalinsa punatiilen kautta. Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin ja Mer Arkkitehtien ehdotus voitti kutsukilpailun Pasilan peruskoulun ja päiväkodin uudisrakennuksen suunnittelusta…

Tutustutaan Suvilahden 1900-luvun alun entisen voimalaitosalueen teollisuusarkkitehtuuriin, puurakenteisiin Kalasataman yhteiskerhotilaan ja Korkeasaaren sisäänpääsypaviljonki Paanuun, sekä Suomen pisimpään siltaan Kruunuvuorensiltaan (1200 m), joka yhdistää Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan. Silta on tarkoitettu kevyelle liikenteelle sekä raitiovaunuille, jotka aloittavat liikennöinnin loppuvuodesta 2026.

Puolarmaarin ryhmäpuutarha on ainutlaatuinen moderni siirtolapuutarha ja esimerkki vapaa-ajan asumisesta puutarhan keskellä. Vuonna 1992 valmistunut alue suunniteltiin osana Espoon kaupungin 20-v juhlavuoden tapahtumia ja siellä pidettiin Puutarha-asumisen 92-messut. Alueella on 140 mökkitonttia jotka edustavat korkealaatuista arkkitehtisuunnittelua. Puolarmaarista löytyy laaja julkinen puisto ja paljon ympärivuotisia liikunta aktiviteetteja. Puolarmaarissa toteutettiin uudenlaisia vapaa-ajan asumisen ratkaisuja ja kunnallistekniikalla varustetut…

Vuonna 1931 valmistunut Suomen Eduskuntatalo on arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema kansakunnan monumentti, joka pohjautuu Borg–Sirén–Åberg-toimiston vuoden 1924 kilpailuvoittoon ”Oratoribus”. Tyylillisesti rakennus edustaa 1920-luvun pohjoismaista klassismia ankarine symmetrioineen ja mahtipontisine punagraniittijulkisivuineen, minkä lisäksi siinä on viitteitä egyptiläisistä aiheista ja orastavasta funktionalismista. Sommitelman ytimessä on suorakaiteen muotoisen runko-osan keskelle sijoittuva pyöreä istuntosali, jota ympäröi neljä valopihaa.…

Tervetuloa jännittävälle kierrokselle Suomen ensimmäiseen psykiatriseen sairaalaan! Lapinlahden vanha ja hyvin kaunis, arkkitehti C. L. Engelin suunnittelema sairaala Helsingin Ruoholahdessa on nykyään taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskus Lapinlahden Lähde, mutta millainen paikka oli 1800-luvulla? Pääsemme kierroksella kuulemaan tarinoita ja kurkistamaan moniin osiin sairaalaa, vanhoille käytäville ja poikkeuksellisesti myös kolkkiin, jotka ovat normaalisti (ja myös…

Siltavuoren alueella on pitkä ja monivaiheinen historia Helsingin rakentumisessa. Jo ennen J. A. Ehrensvärdin 1810-luvun asemakaavaa Liisankadun pohjoispuolelle laadittiin laajoja linnoitussuunnitelmia, joiden mukaan aloiteltiin louhintatöitä. Alueen katuverkosto Oiko- ja Kulmakatuineen poikkeaa muusta kantakaupungista, sillä se on suunniteltu väistämään korkeimpia kukkuloita, joista korkeimmat kohoavat 27 metriä merenpinnasta. Pohjoisen Kruununhaan suuret korkeuserot ja jyrkät kalliot näkyvät yliopiston…

Kivenlahden lähiö on Espoon todellinen helmi. Neljän vuosikymmenen aikana rakentunut rantakaupunginosa on arkkitehtuuriltaan ja maisema-arkkitehtuuriltaan yhtenäinen kokonaisuus, jolla on selkeä oma identiteetti. Poikkeuksellista kaupunkisuunnitelmaa tähdittävät Hyökyvuoren rinteeseen viuhkan muotoon sommitellut Amfin asuintalot sekä aikanaan Suomen korkeimmat asuinkerrostalot Reimarintorni ja Meritorni. Kierroksella tutustutaan Kivenlahden eri rakennusvaiheisiin alkaen alueen kartanohistoriasta ja päättyen uuteen metrokeskukseen. Kierroksen keskiössä on…

HOAS Huippu on keväällä valmistunut Keski-Pasilassa sijaitseva hybridirakennus, jossa on 359 opiskelija-asuntoa. Kohde on pääkaupunkiseudun suurin opiskelija-asuintalo, ja sen asuntokannasta valtaosa on yksiöitä. Rakennuksen alempiin kerroksiin sijoittuvat Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin uudet toimistotilat sekä elokuussa avautuva ravintola ja liiketila. Kohteen suunnittelussa on panostettu erityisesti yhteisöllisyyttä tukeviin asumisen yhteistiloihin. Osa näistä tiloista on myös laajemmin muiden…

Jätkäsaari on yksi Helsingin suurimmista aluerakentamiskohteista. Entisestä sadan hehtaarin satama- ja teollisuusalueesta kuoriutuu vähitellen vilkas ja viihtyisä asuinalue. Jätkäsaaren rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja jatkuu 2020-luvun loppuun. Tiivis rakentaminen, suojaisat umpikorttelit, kivijalkaliikkeet ja ratikat tuovat Jätkäsaareen kantakaupungin ilmeen. Alueen arkkitehtuurissa on moderni ja kokeileva ote, joka näkyy esimerkiksi pariisilaistyylisessä kattotason rakentamisessa ja värien käytössä. Rannan…

Sijainnin ja tilaohjelman välinen dynamiikka luo puitteet rakennuksen suunnittelulle. Kolmen itsenäisen kerroksen välinen yhteys on suunnitelman kantava ajatus. Kirjaston edessä sijaitseva Kansalaistori jatkuu lasijulkisivun sisäpuolelle yhdistyen pohjakerroksen yleisötilojen sarjaan. Kerroksesta muodostuu vilkas, jatkuvasti elävä tila. Perinteinen kirjastotunnelma löytyy yläkerrasta. Siellä voi viettää rauhallisen tuokion hektisen kaupunkikeskustan yläpuolella, avoimien puisto- ja kaupunkinäkymien äärellä. Näitä kahta toisiaan…

Teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden alun perin ylioppilaskuntatalokseen rakennuttama Dipoli siirtyi 2014 Aalto-yliopistokiinteistöjen omistukseen ja peruskorjattiin Aalto-yliopiston uudeksi päärakennukseksi. Peruskorjaushankkeen puitteissa Dipolin talotekniikka uusittiin kokonaisuudessaan. Remontissa korostuivat toisaalta uudet työnteon ja oppimisen tavat, toisaalta Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman, vuonna 1966 valmistuneen uniikin, kokeellisen rakennuksen alkuperäiset suunnitteluratkaisut ja suojeluarvot. Talon kaikista toimisto- ja työskentelytiloista tehtiin yhteiskäyttöisiä. Lisäksi…

Alusta-paviljonki on käytännön teko luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja poeettinen esitys luonnon ja kulttuurin yhteen kietoutumisesta. Se on esimerkki arkkitehtuurista, joka tukee ihmisten ja ei-inhimillisten eläinten hyvinvointia. Se koostuu pölyttäjäystävällisestä niitystä sekä savesta eri muodoissaan. Se toimii ympäristökeskustelun alustana sekä materiaalisuutensa ja moniaistisen kokemuksensa kautta että siellä järjestettävien tapahtumien kautta. 2022-2024 Alusta sijaitsi Helsingissä Arkkitehtuuri- ja…

Arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema ja vuonna 1967 valmistunut Helsingin kaupunginteatteri on suomalaisen modernismin merkkiteos, joka sijaitsee Eläintarhanlahden puistomaisemassa ja on suojeltua kulttuuriympäristöä. Maastoon vertikaalisesti ja horisontaalisesti maastoutuva teatterirakennus tunnetaan erityisesti valkoisista keramiikkalaatalla verhoilluista julkisivuistaan sekä laajoista lasipinnoistaan. Suunnitelma pohjautuu Timo Penttilän ja Kari Virran voittomaan ”Arlecchino”-kilpailuehdotukseen vuosilta 1960–1961. Helsingin Kaupunginteatteri on Suomen suurin ja monipuolisin…

Kauklahden kappelin suunnittelussa haluttiin säilyttää tontin avokalliomuodostelmat ja puistomainen luonne. Rakennus on suhteellisen yksinkertainen, jotta se ei varasta huomiota liikaa. Vesikatto muodostuu useasta eri korkuisesta tasakatosta. Rinnetontti on huomioitu suunnittelussa niin, että korkeammat tilat sijoittuvat alarinteen puoleiselle sivulle ja matalammat tilat ylärinteen puolelle, missä on myös sisääntulo. Kappeli on valmistunut asuntomessuille, jotka olivat aikanaan Kauklahdessa.…

Olarin kirkossa on perinteisten kirkkojen basilikamuoto halkaistu keskeltä päälaivaa. Basilikasta on otettu vain toinen puoli. Kirkkosalin korkein kohta ei ole keskellä salia, vaan toisella pitkällä sivulla. Olarin kirkko muistuttaa perinteistä bastionia, mutta samalla se rikkoo tradition monella tavalla. Kirkkosali suuntautuu aluksi kohti saarnastuolia, kunnes se puolivälissä kääntyy osittain kohti alttaria. Tila ja valon eläminen tilassa…

Rinteeseen rakennettu punatiilinen Leppävaaran kirkko nivoutuu kauniisti ympäristöönsä. Rakennus kiertyy ympyränmuotoisen pihan ympärille sulkien samalla liikenteen äänet rakennuksen toiselle puolelle. Julkisivussa on paljon holvikaaria, jotka antavat romanttisen vaikutelman. Kirkkosalin seinät ovat tiiltä. Kirkkosalin katto kohoaa salin etuosaa ja alttaria kohden. Kirkkosalissa on korkea keskilaiva ja matalammat sivulaivat. Tiiliseinien syvennyksillä, muuratuilla seinäpenkeillä ja -hyllyillä sekä pienillä…

Espoonlahden kirkko on arkkitehtien Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema. Vuonna 1980 valmistunutta kirkkoa pidetään merkittävänä sekä ulkoarkkitehtuurinsa että sisätilojensa osalta. Julkisivumateriaaleina on betonia ja kuparipeltipaneelia. Sisätiloissa on käytetty luonnonkiveä. Korkea kirkkosali nousee ympäristöstään veistoksellisena maamerkkinä. Kirkon kokonaispinta-ala on noin 2400 neliömetriä. Kirkon suunnittelussa pyrittiin yksilöllisyyteen ja elävyyteen sekä kodikkuuteen mutta myös hartaaseen tunnelmaan. Arkkitehdit pyrkivät…

Etu-Töölön asemakaavakilpailu lähti liikkeelle arkkitehti Lars Sonckin taistelukirjoituksesta masentavaa kaupunkisuunnittelua vastaan. Useiden vaiheiden ja muiden suunnittelijoiden osallistuttua prosessiin, kaava hyväksyttiin lopullisesti vuonna 1906. Kaavaa eivät toteuttaneet muutama suuri rakennusliike, vaan nykyaikaan verrattuna huomattavasti joustavampi ja ketterämpi rakentamisen muoto: taloyhtiöt itse ryhmärakennuttajina. Taloyhtiöt, yksityiset sijoittajat, ammattiyhdistykset ja virkamiesyhteisöt huusivat Helsingin kaupungin julkisissa tonttihuutokaupoissa Etu-Töölön tontti kerrallaan…

Verkkosaaren Artus avaa ovensa yleisölle tutustumaan loft-asumiseen ja tilaan, joka ei määrää elämää valmiiksi vaan antaa asukkaalle vapauden rakentaa siitä omannäköisensä. Tapahtuman teemana on Vapaus tilassa – Free Space. Kierroksella yleisö pääsee näkemään sekä raakavalmiita loft-asuntoja että valmiita, yksilöllisesti toteutettuja koteja. Näin sama lähtökohta avautuu konkreettisesti sekä mahdollisuutena että valmiina asumisratkaisuna. Loftin ytimessä on ajatus…