Avainsana: 4.9.

Rakennus on senioreille tarkoitettu asuinkerrostalo Helsingin Laaksossa. Gullkronan liittyy olevaan Folkhälsanin rakennukseen, Seniorhusetiin, yhdyskäytävän kautta. Rakennuksesta järjestettiin arkkitehtuurikutsukilpailu vuonna 2012. Suunnittelu jatkui 2014 eri tilaohjelmalla ja rakennus valmistui useiden muutosvaiheiden jälkeen lokakuussa 2018. Rakennus käsittää 84 asuntoa asukkaille > 55 vuotta. Kaikki asunnot soveltuvat liikkumiseen apuvälineitä tarvitseville henkilöille. Lähtökohtana on ollut että asukas voi asua…

Verstas Arkkitehtien suunnittelema kampuskortteli on Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun sekä Kauppakorkeakoulun koti yliopiston pääkampuksella Otaniemessä, Espoossa. Kampuskorttelin suunnittelun keskeinen ajatus on yhdessä tekeminen. Väre (Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päärakennus) ja Kauppakorkeakoulun päärakennus toimivat saman katon alla, mikä on kansainvälisestikin poikkeuksellinen ratkaisu. Kierroksella tutustutaan Väreeseen, jossa opetuksen, itseopiskelun sekä eri taiteen ja suunnittelun alojen tilat…

Leikkipuisto Ruoholahden peruskorjauksen ideana on tiettävästi maailman ensimmäinen tietokoneteemainen leikkipuisto, jossa jo pienet lapset voivat uppoutua tietokoneiden maailmaan – ilman konetta, leikkien ja puuhaten. Uudenlainen teemaleikkipuisto ammentaa Helsingin vahvasta leikkipuistokulttuurista tuoden siihen ripauksen tarinallista teknologia-ajattelua. Teemaleikkipuiston tavoitteena on tuoda teknologiasta lähestyttävämpää, leikkisämpää ja tutumpaa. Leikkipuiston kohokohtana ovat tietokoneteemaiset erikoisleikkivälineet, jotka on suunniteltu ja toteutettu kirjailija-kuvittaja…

Strömbergin puisto ja Puropuistikko on vehreä ja kaupunkikuvallisesti merkittävä kaupunginosapuistokokonaisuus, jonka läpi virtaa Helsingin toiseksi suurin virtavesi ja luontoarvoiltaan merkittävä kaupunkipuro Mätäjoki. Strömbergin puistossa Mätäjoki muodostaa yhden Etelä Suomen näyttävimmistä kaupunkiputouksista, joka antaa puistolle omaleimaisen ja tunnistettavan ilmeen. Puiston kunnostus suunniteltiin kohteen luontoarvot ja ominaispiirteet huomioiden ja niitä vahvistaen. Puiston suunnittelun tärkeimpänä lähtökohtana oli merivaelteisen…

Tutustutaan Suvilahden 1900-luvun alun entisen voimalaitosalueen teollisuusarkkitehtuuriin, puurakenteisiin Kalasataman yhteiskerhotilaan ja Korkeasaaren sisäänpääsypaviljonki Paanuun, sekä Suomen pisimpään siltaan Kruunuvuorensiltaan (1200 m), joka yhdistää Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan. Silta on tarkoitettu kevyelle liikenteelle sekä raitiovaunuille, jotka aloittavat liikennöinnin loppuvuodesta 2026.

Siltavuoren alueella on pitkä ja monivaiheinen historia Helsingin rakentumisessa. Jo ennen J. A. Ehrensvärdin 1810-luvun asemakaavaa Liisankadun pohjoispuolelle laadittiin laajoja linnoitussuunnitelmia, joiden mukaan aloiteltiin louhintatöitä. Alueen katuverkosto Oiko- ja Kulmakatuineen poikkeaa muusta kantakaupungista, sillä se on suunniteltu väistämään korkeimpia kukkuloita, joista korkeimmat kohoavat 27 metriä merenpinnasta. Pohjoisen Kruununhaan suuret korkeuserot ja jyrkät kalliot näkyvät yliopiston…

HOAS Huippu on keväällä valmistunut Keski-Pasilassa sijaitseva hybridirakennus, jossa on 359 opiskelija-asuntoa. Kohde on pääkaupunkiseudun suurin opiskelija-asuintalo, ja sen asuntokannasta valtaosa on yksiöitä. Rakennuksen alempiin kerroksiin sijoittuvat Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin uudet toimistotilat sekä elokuussa avautuva ravintola ja liiketila. Kohteen suunnittelussa on panostettu erityisesti yhteisöllisyyttä tukeviin asumisen yhteistiloihin. Osa näistä tiloista on myös laajemmin muiden…

Teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden alun perin ylioppilaskuntatalokseen rakennuttama Dipoli siirtyi 2014 Aalto-yliopistokiinteistöjen omistukseen ja peruskorjattiin Aalto-yliopiston uudeksi päärakennukseksi. Peruskorjaushankkeen puitteissa Dipolin talotekniikka uusittiin kokonaisuudessaan. Remontissa korostuivat toisaalta uudet työnteon ja oppimisen tavat, toisaalta Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman, vuonna 1966 valmistuneen uniikin, kokeellisen rakennuksen alkuperäiset suunnitteluratkaisut ja suojeluarvot. Talon kaikista toimisto- ja työskentelytiloista tehtiin yhteiskäyttöisiä. Lisäksi…

Alusta-paviljonki on käytännön teko luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja poeettinen esitys luonnon ja kulttuurin yhteen kietoutumisesta. Se on esimerkki arkkitehtuurista, joka tukee ihmisten ja ei-inhimillisten eläinten hyvinvointia. Se koostuu pölyttäjäystävällisestä niitystä sekä savesta eri muodoissaan. Se toimii ympäristökeskustelun alustana sekä materiaalisuutensa ja moniaistisen kokemuksensa kautta että siellä järjestettävien tapahtumien kautta. 2022-2024 Alusta sijaitsi Helsingissä Arkkitehtuuri- ja…

Hankkeessa korjattiin 1890-luvulla rakennettu entisen Katajanokan vankilan huoltorakennus asumiskäyttöön. Rakennuksessa on viisi kaksikerroksista, kivetylle pihalle avautuvaa asuntoa. Asemakaavassa suojeltu rakennus kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja on osa Katajanokan vanhaa vankilarakennuksen kokonaisuutta. Suunnittelua tehtiin yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Lähtökohtana ovat olleet rakennushistorialliset arvot, aikakaudelle ominainen materiaalien rouheus sekä rakennuksen luonteva liittyminen ympäristöönsä käyttötarkoituksen muuttuessa. SOHA on…

Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema vuonna 1919 käyttöön otettu Helsingin päärautatieasema on ikoninen maamerkki kaupungin ytimessä. VR-Yhtymä Oy käynnisti vuonna 2018 kehityshankkeen Helsingin päärautatieaseman uudistamiseksi. Kehityshankkeen tavoitteena oli tehdä asemasta entistä palvelevampi käyttäjilleen, toteuttaa rakennuksen edellyttämät peruskorjaukset sekä parantaa aseman ja sen ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena oli myös monipuolistaa palveluita siten, että tiloihin tultaisiin viihtymään…

Tapiolan kirkko valmistui 1965, ja sitä laajennettiin 1992. Arkkitehtinä oli professori Aarno Ruusuvuori, joka valittiin kutsukilpailun kautta. Ruusuvuoren kilpailutyö oli nimeltään ”Pyhät puut”. Koska kirkon tonttia ympäröivät korkeat valkoiset tornitalot, joiden kanssa kirkkorakennuksen on vaikea kilpailla, oli arkkitehdin näkemyksenä tehdä rakennuksesta tumma varjo mäntymetsikköön. Rakennus on yksi Tapiolan keskustan 1900-luvun modernia arkkitehtuuria edustavista asemakaavalla suojelluista…

Vuonna 1931 valmistunut Suomen Eduskuntatalo on arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema kansakunnan monumentti, joka pohjautuu Borg–Sirén–Åberg-toimiston vuoden 1924 kilpailuvoittoon ”Oratoribus”. Tyylillisesti rakennus edustaa 1920-luvun pohjoismaista klassismia ankarine symmetrioineen ja mahtipontisine punagraniittijulkisivuineen, minkä lisäksi siinä on viitteitä egyptiläisistä aiheista ja orastavasta funktionalismista. Sommitelman ytimessä on suorakaiteen muotoisen runko-osan keskelle sijoittuva pyöreä istuntosali, jota ympäröi neljä valopihaa.…

Kauklahden kappelin suunnittelussa haluttiin säilyttää tontin avokalliomuodostelmat ja puistomainen luonne. Rakennus on suhteellisen yksinkertainen, jotta se ei varasta huomiota liikaa. Vesikatto muodostuu useasta eri korkuisesta tasakatosta. Rinnetontti on huomioitu suunnittelussa niin, että korkeammat tilat sijoittuvat alarinteen puoleiselle sivulle ja matalammat tilat ylärinteen puolelle, missä on myös sisääntulo. Kappeli on valmistunut asuntomessuille, jotka olivat aikanaan Kauklahdessa.…

Olarin kirkossa on perinteisten kirkkojen basilikamuoto halkaistu keskeltä päälaivaa. Basilikasta on otettu vain toinen puoli. Kirkkosalin korkein kohta ei ole keskellä salia, vaan toisella pitkällä sivulla. Olarin kirkko muistuttaa perinteistä bastionia, mutta samalla se rikkoo tradition monella tavalla. Kirkkosali suuntautuu aluksi kohti saarnastuolia, kunnes se puolivälissä kääntyy osittain kohti alttaria. Tila ja valon eläminen tilassa…

Rinteeseen rakennettu punatiilinen Leppävaaran kirkko nivoutuu kauniisti ympäristöönsä. Rakennus kiertyy ympyränmuotoisen pihan ympärille sulkien samalla liikenteen äänet rakennuksen toiselle puolelle. Julkisivussa on paljon holvikaaria, jotka antavat romanttisen vaikutelman. Kirkkosalin seinät ovat tiiltä. Kirkkosalin katto kohoaa salin etuosaa ja alttaria kohden. Kirkkosalissa on korkea keskilaiva ja matalammat sivulaivat. Tiiliseinien syvennyksillä, muuratuilla seinäpenkeillä ja -hyllyillä sekä pienillä…

Espoonlahden kirkko on arkkitehtien Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema. Vuonna 1980 valmistunutta kirkkoa pidetään merkittävänä sekä ulkoarkkitehtuurinsa että sisätilojensa osalta. Julkisivumateriaaleina on betonia ja kuparipeltipaneelia. Sisätiloissa on käytetty luonnonkiveä. Korkea kirkkosali nousee ympäristöstään veistoksellisena maamerkkinä. Kirkon kokonaispinta-ala on noin 2400 neliömetriä. Kirkon suunnittelussa pyrittiin yksilöllisyyteen ja elävyyteen sekä kodikkuuteen mutta myös hartaaseen tunnelmaan. Arkkitehdit pyrkivät…