Avainsana: 17.5.
-
Scandic Grand Central sisäpiha
Helsingin päärautatieaseman entinen hallintosiipi muutettiin hotelliksi ja kokonaisuutta täydennettiin uudisrakennuksella. Uuden ja vanhan osan väliin jäi pysäköintipaikkana toiminut huoltopiha, jolta purettiin kaksi huoltorakennusta. Hotellirakentamisen yhteydessä asfalttipiha koki muodonmuutoksen vehreäksi metsäpuutarhaksi. Kierroksella tutustutaan pihan suunnitteluperiaatteisiin, materiaaleihin, kasvillisuuteen ja hulevesien käsittelyyn.
-
Kävelykierros: Kruunuvuorenranta
Vuonna 2024Kruunuvuorenranta sijaitsee Laajasalon länsirannalla vastapäätä Helsingin keskustaa. Alueen valmistuttua vuonna 2030 siellä asuu 13 000 asukasta, alueesta on nyt rakennettu noin puolet. Keskustasta kulkee Kruunuvuorenrantaan vesibussi, vuonna 2027 valmistuu joukkoliikennettä, polkupyöräilyä ja jalankulkua palveleva silta. Alueelta avautuu näkymiä keskustaan, Suomenlinnaan ja merelle. Hienot luontoalueet ja kartanopuistot ovat houkutellee helsinkiläisiä kesänviettoon jo 1800-luvulla. Alueella sijainnut öljysatama…
-
Vallilan varikko
Vallilan raitiovaunuvarikko on yksi neljästä Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n raitiovaunuvarikosta. Tänä päivänä Vallilan varikko toimii Kaupunkiliikenne Oy:n pääkonttorina sekä raitiovaunukorjaamona, jossa hoidetaan raskaimmat huollot sekä korjaukset sen 19 korjaamoraiteella. Varikolta ei enää säännöllisesti liikennöidä linjoja. Varikko koostuu kymmenestä osasta, A-J. Vanhin osa C on rakennettu vuonna 1914. Varikko tulee vapautumaan varikkotoiminnalta, kun Kaupunkiliikenteen uudet varikot on…
-
Armaan Kulma / Kalevan talo
Mannerheimintien ja Kalevankadun risteyksessä sijaitseva Armaan kulma valmistui vuonna 1913 vakuutusyhtiö Kalevan pääkonttoriksi. Suunnitteluohjelmaan myöhemmin liitetty hotelli Seurahuone valmistui seuraavan vuoden alussa. Rakennuksen suunnittelijana toimi Armas Lindgren, joka oli ollut mukana myös viereiselle tontille rakennetun Uuden ylioppilastalon suunnittelussa. Armaan kulmaan kätkeytyy Helsingin ydinkeskustan loisteliaimpia toimistotiloja. Kerroksiin johtava marmoriportaikko, tynnyriholvikattoinen sali ja lähes alkuperäisessä asussaan komeileva…
-
ArkMuoto-arkkitehtuurikävely: 1970-luvun Vuosaari
Helsingin suurin kaupunginosa Vuosaari on vuosikymmenten saatossa muuttunut arkkitehtuuriltaan ja kaupunkisuunnittelultaan. Kävelykierroksella tutustutaan Vuosaaren metsälähiön kiinnostavaan arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnittelun muuttuviin ihanteisiin 1970-luvun näkökulmasta. Kierros pohtii myös, miten aikakauden yhteiskunnalliset muutokset säilyvät arkkitehtuurissa ja toisaalta vaikuttavat nykyaikaan. Kierros alkaa Vuotalon pääovilta (Mosaiikkitori 2) ja päättyy viimeiseen kohteeseen osoitteessa Merikorttikuja 6. Kesto on noin 1 tunti 15…
-
ArkMuoto-kouluvierailu: Vuosaaren lukio
Vuosaaren lukiorakennuksen suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota tilojen käytettävyyteen. Tilat tukevat lukion musiikki- ja teknologiapainotteista opetusta sekä taiteen perusopetusta. Lukiolle on tehty 900 opiskelijan nykyaikainen oppimisympäristö, joka tarjoaa mahdollisuudet oppimisen yhteistyöhön ja monipuolisten työtapojen käyttöön. Rakennuksen suunnittelussa on huomioitu myös rakennuksen rooli sivistyksen ja vapaa-ajan monitoimikeskuksena. Rakennus tuo kaivattua lisätilaa lähes 40 000 asukkaan Vuosaaren kaupunginosan…
-
ArkMuoto-värikävely: Aurinkolahti
Tervetuloa Värikävelylle Vuosaaren Aurinkolahteen. Kävelyn tarkoituksena on keskustella rakennetun ympäristön väreistä reitillä, joka pohjautuu asemakaavan sekä Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy:n värisuunnitelman ja yhdessä Molino Oy:n kanssa laatiman rakentamistapaohjeen tärkeimpiin väriin vaikuttaviin asioihin. Väitöskirjatutkija, maisema-arkkitehti, TaM Saara Pyykkö on kehittänyt Värikävely-tutkimusmenetelmän rakennetun ympäristön värikokemuksen tärkeimpien käsitteiden ymmärtämäiseksi. Tutkimuksen ensimmäinen kävely toteutettiin 2016 Aurinkolahdessa. Tärkeimmät käsitteet…
-
Villisika-kortteli
Vuonna 2024Villisika-kortteli Kruununhaan keskellä on kantakaupungin suurin. Helsingin ensimmäisen varsinaisen asemakaavan suunnittelija J. A. Ehrenström oli alun perin hahmotellut sen neljäksi kortteliksi, mutta useiden syiden johdosta korttelia halkovat kadut jäivät toteutumatta. Tontit ovat poikkeuksellisen syviä, ja niissä on takapihojen takapihoja. Korttelissa on rakennettua historiaa yli 130 vuoden ajalta, vanhimpana Vironkatu 7, joka ulottuu täyskorkeaksi sallittuna tontin…
-
Urhea-kampus
Vuonna 2024Urhea-kampus on moderni huippu-urheilun keskus Helsingin keskustassa, jossa yhdistyvät urheilijoiden arkivalmennus, opiskelu, asuminen, ruokailumahdollisuudet ja terveydenhuolto. Kampuksella tapahtuu myös urheiluun ja liikuntaan liittyvää tutkimustoimintaa. Urhea-kampuksen sydän on monilajinen urheiluhalli Urhea-halli, joka tarjoaa lajisuorituspaikat usealle lajille sekä yleisharjoittelu- ja terveydenhuollon tilat kaikkien lajien urheilijoille. Urheilutilojen suunnittelu pohjautuu pitkälti kunkin lajin huippu-urheilijoiden ja valmentajien näkemykseen sekä kansainväliseen…
-
Helsinki-Vantaan lentoasema
Vuonna 2024Oletko koskaan miettinyt miten lentoasema toimii? Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin vuonna 1952 Helsingin olympialaisiin. Korpeen raivatusta kentästä on vuosikymmenten saatossa sukeutunut palveluiltaan maailman parhaiden lentokenttien joukkoon kuuluva lentoasema. Helsinki-Vantaan lentoaseman omistaa Finavia Oyj, jonka tavoitteena on mahdollistaa sujuva lentomatkustus. Tyytyväiset asiakkaat ja laadukkaat palvelut ovat meille sydämen asia. Helsinki-Vantaan lentoasema onkin saanut kansainvälisiä tunnustuksia ja palkintoja…
-
Peruttu! Kirkkonummen seurakuntakeskus
Vuonna 2024Loppuvuodesta 2023 edesmenneen Juha Leiviskän suunnittelema Kirkkonummen seurakuntakeskuksen tulevaisuus on veitsenterällä. Vuonna 1984 valmistuneen rakennuksen huono kunto edellyttää mittavaa korjaamista. Se olisi vielä mahdollista toteuttaa, mutta myös purkamisen uhka leijuu rakennuksen yllä. Leiviskän omien sanojen mukaan Kirkkonummen seurakuntakeskus on taiteellisuudessaan poikkeuksellinen hänen tuotannossaan. Se on voimakkaassa veistoksellisuudessaan yksilöllinen ja pitänyt pintansa uusien asuinrakennusten puristuksessa. Hän…
-
Miltton House
Vuonna 2024Helsingin Haapaniemenkatu 5:ssä sijaitseva, alun perin Wärtsilän separaattoritehtaaksi rakennettu 7350 neliömetrin talo muutettiin toimistokäyttöön 1980-luvun alussa. Vuonna 1916 valmistuneen rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljequist ja se on suuren tehdaskorttelin ainoa säilytetty rakennus. Aikansa huippuarkkitehtien suunnittelema suojeltu rakennus on arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Sen tunnistettavin erityispiirre on Sörnäisten rantatien päädyssä sijaitseva komea…
-
Asunto Oy Töölön Castellum, Helsinki
Vuonna 2024Asunto Oy Töölön Castellum, Helsinki koostuu kolmesta asuinrakennuksesta: Topeliuksenkadun suuntaisesta kahdeksankerroksisesta Herttuattaresta ja sisäpihan neljäkerroksisista Välskäristä ja Paronista. Talojen suojaan muodostuu töölöläiseen tyyliin vehreä puistomainen sisäpiha. Taloyhtiö sulautuu arkkitehtuuriltaan saumattomasti ympäröivään kaupunkimiljööseen. Valmistunut 31.10.2023. Rakennuksen faktat: – 3 taloa, yhteensä 61 asuntoa – Asuntokoot 36 m² yksiöistä 4-5h 128 m² huoneistoihin – Rakenteeltaan todellinen kivitalo…
-
Suvilahden tiilinen kaasukello
Vuonna 2024Suvilahden kaasukellot ovat monelle kaupunkilaiselle tuttu maamerkki itäisen kantakaupungin kainalossa. Kaasukellot rakennettiin osaksi Suvilahden kaasulaitosta 1900-luvun alkuvuosina ja niitä käytettiin hiiltä polttamalla valmistetun kaupunkikaasun varastointiin. Kaasukelloja on kaksi: pienempi ulkoa rapattu tiilinen kaasukello sekä suurempi avonaisempi rakennelma teräksinen kaasukello. Tiilinen kaasukello on peruskorjattu ja teräksisen kaasukellon korjaustyöt on juuri aloitettu. Kunnostaminen mahdollistaa kaasukellojen muuntamisen myöhemmin…
-
DTM
Vuonna 2024Bertel Liljequistin vuonna 1933 suunnitteleman teurastamon (SR-1) arkkitehtuuri edustaa funktionalismia. Massoittelu ja julkisivuarkkitehtuuri kuvastavat rakennuskokonaisuuden toimintoja; pääaiheiksi muodostuvat lihan käsittelyreittien kanssa poikittaiset hallit, yhdyshalli ja noutohalli. Luonnonkiven ja puhtaaksimuuratun punatiilen käyttö oli yleistä Suomen teollisuusarkkitehtuurissa. Teurastamo on kulttuurihistoriallisesti merkittävä osana 1900-luvun alun nopeasti kasvaneen pääkaupungin julkista rakentamista ja osana Sörnäistenniemen teollisuushistoriallista kokonaisuutta. Yökerhon käyttöön muutetuista…